SELMA LECTURE

selma site

13 September 2018, 10-12, Janus (University of Turku, Minerva, Kaivokatu 12)
by COLIN DAVIS, ROYAL HOLLOWAY,  UNIVERSITY OF LONDON &  UNIVERSITY OF TURKU
Behind the question ‘But is it art?’ lie other questions: what values, prejudices and cultural norms do we bring to play when we distinguish between art and non-art, or high art and low art, good art and bad art? What does it matter, what is at stake when we throw doubt on a work’s artistic status or worth? Heidegger’s essay ‘The Origin of the Work of Art’ epitomises a deeply-rooted Western respect for major art works whilst also formulating an exceptionally strong version of that respect. For him, great art speaks, if we know how to listen to it; and what it reveals when it speaks is truth. He demonstrates this through his interpretation of a painting by Van Gogh. Art, and pre-eminently poetry, turn out to be comparable in standing to the highest achievements of thought. But what of the art forms which Heidegger does not appear to revere, especially narrative forms such as film? In a Heideggerian perspective, can a film aspire to rank alongside the greatest works of art and poetry? As a technological innovation, it does not seem to share the qualities which Heidegger finds in great art. A sequence from an early film directed by Jean Renoir allows a discussion of these issues, and it offers its own response to Heidegger’s implicit critique.
Colin Davis is Professor of French and Comparative Literature at Royal Holloway, University of London, UK, and Visiting Professor in the Faculty of Humanities at the University of Turku. His research focuses mainly on connections between literature, film and philosophy, with particular interests in the modern French novel, ethics, ethical criticism, philosophical approaches to literature and film, hermeneutics, literary theory, cultural memory, trauma studies and Holocaust literature.  His books include Critical Excess: Overreading in Derrida, Deleuze, Levinas, Žižek and Cavell (Stanford University Press, 2010),  Postwar Renoir: Film and the Memory of Violence (Routledge, 2012), Traces of War: Interpreting Ethics and Trauma in Twentieth-Century French Writing (Liverpool University Press, 2018) and Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and Power of Narrative (co-edited with Hanna Meretoja, Routledge, 2018).
Event will be livestreamed. Please join here
Advertisements
Posted in Yleinen | Leave a comment

WE ARE BACK AFTER THE SUMMER BREAK….

…with the program full of exciting events, two new projects, and an invitation for you to collaborate with us! 

NEW PROJECTS!

This Fall, SELMA is launching TWO NEW PROJECTS: Instrumental Narratives, in a in a Consortium with Tampere and Helsinki​​, funded by Academy of Finland (2018-2022) and #NeverAgain: Teaching Transmission of Trauma and Remembrance through Experiential Learning. funded by European Commission (Europe for Citizens – European Remembrance Strand, August 2018-January 2020). Read more here.

PLAN WITH US FUTURE COLLABORATIONS!

Selma’s network is growing, hence we would like to invite you to contribute your ideas and suggestions how we can improve our activities and engage our members better. Please help us  with answering the ​survey – it only takes 10 minutes!

JOIN US!

See the Autumn 2018 program here.
Posted in Yleinen | Leave a comment

SEMINAARI: MILLOIN KIRJA ON RASISTINEN?

milloin kirja on rasistinen

Kirjailija ja filosofi Heikki A. Kovalainen, Vihan pitkät jäljet -hanke ja SELMA-tutkimuskeskus järjestävät yhdessä monitieteisen seminaarin

MILLOIN KIRJA ON RASISTINEN?
Aika: Maanantai 28.5.2018 klo 10–17
Paikka: Turun yliopisto, Janus-Sali, Sirkkala (Kaivokatu 12)

Ohjelma

10:15 Heikki A. Kovalainen: Mitä on rasismi, ja milloin kirja on rasistinen? (osana esitelmää n. 15 min yhteinen keskustelu)
11:00 Hanna Meretoja: Kansallissosialismi Littellin Hyväntahtoisissa
11:30 Jarkko Tontti: Kirjallisuus tuomiolla – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja taiteen vapaus

12:00–13:15 Lounastauko

13:15 Ralf Kauranen & Anna Vuorinne: Arto Nyyssösen Mamoud-sarjakuvasta
13:45 Reima Välimäki: Valkoisen Suomen keskiaika Hilda Huntuvuoren historiallisissa romaaneissa

14:15–15:00 Kahvitauko

15:00 Joel Kuortti: Rasismi ja Salman Rushdien Saatanalliset säkeet
15:30 Lotta Kähkönen: Tarzanin sitkeä rasistinen perintö

16:00-17:00 Loppukeskustelu

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa!

Tapahtuma Facebookissa

 

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Metodologinen työpaja: Muistin tutkimus – Muistitietotutkimus – Oma/elämäkerrallisuus

Metodologinen työpaja: Muistin tutkimus – Muistitietotutkimus – Oma/elämäkerrallisuus 

Ti 17.4.2018 klo 12-16, E225, Minerva 2. krs (Kaivokatu 12)

Muistia, muistoja ja muistamista tutkitaan monilla tieteenaloilla siinä määrin, että muistamiseen liittyvä tutkimus on eriytynyt etenkin kansainvälisillä tutkimuskentillä omiksi tutkimussuuntauksiksi: Memory Studies, Oral History ja Life Writing. Vaikka näillä tutkimussuuntauksilla on monia yhtymäkohtia, ne ovat kaikki syntyneet eri aikoina toisistaan erillään ja hyvinkin eri lähtökohdista. Tutkimussuuntausten erot ovat synnyttäneet tilanteen, jossa eri tutkimussuuntauksia edustavat tutkijat kohtaavat harvoin. Tilanteen korjaamiseksi on viime vuosina ryhdytty saattamaan näitä eri tutkimussuuntauksia edustavia tutkijoita yhteen pohtimaan, mitä voisimme oppia toisiltamme.

Tutkitko sinä aihetta, jossa nämä eri tutkimussuuntaukset risteävät? Mietityttääkö sinua esimerkiksi yksityisen ja julkisen muistin kohtaaminen? Onko sinulla käytössäsi tutkimusaineisto, jonka käsittelyyn toivoisit uusia näkökulmia? Tervetuloa keskustelemaan SELMAn metodologiseen työpajaan. Lue lisää…

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

BOOK LAUNCH: The Ethics of Storytelling by Hanna Meretoja

MARCH 26th, 16.30, Turku City Library 
The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible, a new research monograph by Hanna Meretoja, Professor of Comparative Literature at the University of Turku, Finland, brings into dialogue narrative ethics, literary narrative studies, narrative psychology, narrative philoso-phy, and cultural memory studies. The book was published by Oxford University Press. Read more…

hanna

KERTOMISEN ETIIKKA JA MAHDOLLISEN TAJU -KESKUSTELUTILAISUUS (disscussion in Finnish)
Paneelikeskusteluun tieto-osastolla osallistuvat:
  • Maarit Leskelä-Kärki, kulttuurihistorian yliopistonlehtori ja dosentti (keskustelun vetäjä)
  • Päivi Kosonen, kirjallisuusterapeutti, yleisen kirjallisuustieteen dosentti (Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopisto)
  • Hanna Meretoja, yleisen kirjallisuustieteen professori, SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory -keskuksen johtaja (Turun yliopisto)
  • Maria Mäkelä, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies -keskuksen johtaja (Tampereen yliopisto)
  • Aino Mäkikalli, yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtori (Turun yliopisto)
  • Merja Polvinen, englantilaisen filologian yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto)
  • Hannu Salmi, akatemiaprofessori, kulttuurihistorioitsija (Turun yliopisto)

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Knausgård-työpaja 23.3.2018

Perjantai 23.3.2018 klo 10–14

Minerva E325 Mediatutkimuksen seminaarisali

SELMA-tutkimuskeskus järjestää työpajan pohtiakseen tapoja tutkia ja kirjoittaa yhdessä monitieteisesti samasta aineistosta. Olemme valinneet aineistoksi norjalaisen Karl-Ove Knausgårdin Taisteluni1 (Min kamp 1) -teoksen.

MK1 06.01:Layout 1Knausgårdin paljon keskustelua herättäneen ja vähitellen myös kansainvälisen lukijakunnan tavoittaneen kuusiosaisen Taisteluni teossarjan (2009–2011) eri ulottuvuuksia voi avata niin kirjallisuustieteellisistä, kulttuurihistoriallisista, sosiologisista kuin oma/elämäkertatutkimukseen kytkeytyvistä näkökulmista. Teossarjan kautta voi tarkastella esimerkiksi elämän kertomista, muistamisen ruumiillisia, yksilöllisiä ja kulttuurisia ulottuvuuksia, häpeää, kunniaa ja tunnustamista, alkoholismia, mielenterveysongelmia, kuoleman käsittelyä, sukupuolta, seksuaalisuutta, pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, poliittisia ja kansallisia kysymyksiä, fiktiivisen ja ei-fiktiivisen suhdetta, itsetietoista kerrontaa, intertekstuaalisuutta, taiteen merkitystä tai Knausgård-ilmiötä ja Knausgårdin vastaanottoa Suomessa, Pohjoismaissa ja maailmalla.

Mikä sinua kiinnostaa tai ärsyttää Knausgårdissa?indextaisteluni

Työpajan tarkoituksena on perehtyä alustavasti Knausgårdin kirjailijuuteen, aineistoon ja tarkastella osallistujien avaamien näkökulmien kautta tutkimisen mahdollisuuksia.

Työpajaan ilmoittaudutaan etukäteen ja kaikkien osallistujien edellytetään perehtyneen aineistoon ohjeistetulla tavalla ja olevan kiinnostuneita yhteisestä tutkimus- ja kirjoittamisprosessista.

Ilmoittautuminen Knausgård-työpajaan Konsta-järjestelmän kautta 15.3. mennessä:

https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=4595

TYÖPAJAN OHJELMA

10.00 Avaus /Maarit Leskelä-Kärki ja Hanna Meretoja

10.15–10.45 Päivi Kosonen: Karl Ove Knausgårdin Taisteluni (Min kamp) länsimaisen omaelämäkertakirjallisuuden perinteen jatkajana ja sen uudistajana

Keskustelua

11–12 Kirjoitusharjoitus (vetäjä Päivi Kosonen), keskustelua, ideointia

12–13  Lounas

13–14 Workshop jatkuu

Kahvi

Ohjeistus Knausgård-työpajaan

Luetaan Karl Ove Knausgårdin Taisteluni. Ensimmäinen kirja (osa 1 & osa 2). Jos olet lukenut teoksen aiemmin, virittele kuitenkin mielesi uudestaan ensimmäiseen kirjaan, molempiin osiin.

Työpajassa keskustellaan Knausgårdin teoksesta.

Mikä sinua Knausgårdissa kiinnostaa – henkilökohtaisesti? Entä oman tieteenalasi näkökulmasta?

Tarkoituksena on iltapäivän aikana pohtia yhdessä Knausgårdin merkitystä meille ja lopulta miettiä, olisiko keskustelua ja näkökulmia mahdollista laajentaa luentosarjaksi ja yhteiseksi kirjahankkeeksi tai mahdolliseksi useammaksi yhteiseksi julkaisuksi (yhteisartikkeli kansainväliseen Knausgård-teemanumeroon, suomenkielinen ja kansainvälinen monitieteinen artikkelikokoelma, joista osallistujat voivat olla halutessaan vain jossain mukana).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Metodologinen työpaja: Muistin tutkimus – Muistitietotutkimus – Oma/elämäkerrallisuus

Metodologinen työpaja: Muistin tutkimus – Muistitietotutkimus – Oma/elämäkerrallisuus 

Ti 17.4.2018 klo 12-16, E225, Minerva 2. krs (Kaivokatu 12)

Muistia, muistoja ja muistamista tutkitaan monilla tieteenaloilla siinä määrin, että muistamiseen liittyvä tutkimus on eriytynyt etenkin kansainvälisillä tutkimuskentillä omiksi tutkimussuuntauksiksi: Memory Studies, Oral History ja Life Writing. Vaikka näillä tutkimussuuntauksilla on monia yhtymäkohtia, ne ovat kaikki syntyneet eri aikoina toisistaan erillään ja hyvinkin eri lähtökohdista. Tutkimussuuntausten erot ovat synnyttäneet tilanteen, jossa eri tutkimussuuntauksia edustavat tutkijat kohtaavat harvoin. Tilanteen korjaamiseksi on viime vuosina ryhdytty saattamaan näitä eri tutkimussuuntauksia edustavia tutkijoita yhteen pohtimaan, mitä voisimme oppia toisiltamme.

Tutkitko sinä aihetta, jossa nämä eri tutkimussuuntaukset risteävät? Mietityttääkö sinua esimerkiksi yksityisen ja julkisen muistin kohtaaminen? Onko sinulla käytössäsi tutkimusaineisto, jonka käsittelyyn toivoisit uusia näkökulmia? Tervetuloa keskustelemaan SELMAn metodologiseen työpajaan.

Tilaisuus jakaantuu kahteen osaan. Aluksi Suomen Akatemian tutkijatohtori Ulla Savolainen (Helsingin yliopisto) johdattelee meitä aihepiiriin vierailuluennollaan. Työpajan jälkimmäisessä osassa keskustelemme aihepiiristä omien tutkimuskohteittemme pohjalta.

 

Ohjelma

12.15–12.30 Anne Heimo, Turun yliopisto: Avaussanat
12.30–13.30 Ulla Savolainen, Suomen Akatemia/Helsingin yliopisto: Omakohtaista ja jaettua – Metodologisia pohdintoja muistitiedon ja kulttuurisen muistin tutkimuksesta

13.30–14.00 Kahvi
14.00–16.00 Keskustelua

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta kahvituksen järjestämiseksi toivomme, että ilmoittaudut etukäteen Anne Heimolle (anheimo@utu.fi) 13.4.2018 mennessä. Samalla voit kertoa, jos sinulla on mielessä jokin tietty aihe tai kysymys, josta erityisesti toivoisit keskustelua työpajassa.

 

mikola

Nándor Mikolan maalaus Lempäälän internointileirin interiööristä (Kuva: Eeva Mikola)

Ulla Savolainen:

Omakohtaista ja jaettua – Metodologisia pohdintoja muistitiedon ja kulttuurisen muistin tutkimuksesta

 

Esitelmässään Ulla Savolainen käsittelee muistitietotutkimuksen ja kulttuurisen muistitutkimuksen ominaispiirteitä, yhteyksiä ja eroja tiedon tuottamisen näkökulmasta sekä pohtii tutkimussuuntausten lähentymisen ja yhdistämisen mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Näitä metodologisia näkökulmia tarkastellaan tapaustutkimuksen kautta, joka keskittyy Suomessa toisen maailmansodan jälkeen internoitujen henkilöiden haastatteluissa tuotettuun puheeseen sekä internointien julkisen muistamisen prosessiin.

Ulla Savolainen työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa, kulttuurien osastossa. Hänen folkloristiikan alan väitöskirjansa (Helsingin yliopisto, 2015) käsitteli Karjalan entisten lapsievakkojen muistelukirjoitusten poetiikkaa. Väitöksen jälkeisessä tutkimuksessaan (2015–2017) Savolainen tarkasteli Suomessa tapahtunutta Saksan ja Unkarin kansalaisten internointien (1944–1946) muistamista. Tutkimus oli osa kansainvälistä ”Livingmemories”-tutkimushanketta (ERA-NET RUS Plus-ohjelma). Savolaisen käynnissä oleva Suomen Akatemian tutkijatohtori-hanke (2017–2020) ”Kahlitsematon muisti” tarkastelee inkeriläisten ylirajaista muistelmakirjallisuutta. Hän on työskennellyt vierailevana tutkijana Frankfurtin Goethe-yliopistossa Frankfurt Memory Studies Platformissa (2016) sekä Tarton yliopistossa etnologian laitoksella (2017).

Posted in Yleinen | Leave a comment